Liekit leikkivät kämpän takassa. Makailin sängyllä ja katselin kamiinan lasisen oven läpi kiehtovaa näytelmää. Kylmä ei ollut, joten laitoin untuvamakuupussini valmiiksi viereeni, mutta ujuttauduin vain matkalakanan sisään. Se on kuin ohut peitto tai makuupussi ja se suojaa mukavasti. Tulee peitelty olo.
Kun käännähdin silkistä ja egyptinpuuvillasta valmistetussa matkalakanassani, se repesi. Sivusauman reunasta kangas antoi periksi. Perhana, uudehko tuote, manasin mielessäni. Lähes säikähdin, kun ryhdyin laskemaan lakanapussini käyttövuosia.
Se oli vuosi 1997, kun järjestin vantaalaisille partiolaisille reissun Englantiin. Olin selvittänyt perinteiseen tapaan kirjoja apuna käyttäen, mistä löytyisi kiinnostavia partiohistoriallisia kohteita. Kirjeenvaihdolla oli hoidettu yhteydenpitoa ja viikon matka syyskuussa oli totta. Vein 20 partiojohtajaa reissuun, missä osa öistä nukuttiin teltoissa. Matkavarusteet hankittiin etukäteen ja kaikki kuskattiin mukana.
Elämäni ensimmäisen telttayön Englannissa vietin Brownsean saarella. Se oli paikka etelärannikolla, missä partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell oli järjestänyt kokeiluleirinsä vuonna 1907.
Lähes päivälleen 90 vuotta leirin jälkeen telttaili suomalaisporukkamme samalla aukealla, missä parikymmentä poikaa oli aikoinaan leirielämää viettänyt. Partiolaisena siinä oli uskomaton fiilis pystytellä telttaa, kun tiesi partiotoiminnan yhden tärkeimmän tapahtuman olleen samalla paikalla.
Olin miettinyt reissun varusteita tarkkaan. Emme olleet liikkeellä viileään aikaan, mutta Britanniassa sataa usein ja varsinkin meren äärellä ilma on kosteata. Vilu olisi varma vieras. Olin käyttänyt makuupussin sisällä lakanapussia jo vuosia, sillä sellainen piti makuupussin paremmassa kunnossa. Koska nukkujasta lähtevä lika tarttui lakanapussiin, oli se helpompi ja kätevämpi pestä kun koko makuupussi. Lakanapussi toi myös yhden pienen eristekerroksen lisää, joten se myös lisäsi pussin lämpötilaa.
Olin yleensä käyttänyt normaalista lakanakankaasta tehtyä pussia, mutta se oli puuvillaa ja raskas, mutta ennen muuta luonnonkuituna imi kosteutta. Eli se ei olisi kosteisiin oloihin sopivin valinta. Olin tutustunut ”oikeisiin” matkalakanoihin ja niistä se paras oli ehdottomasti Cocoon. Itävaltalainen pieni firma oli erikoistunut juuri matkalakanoihin ja valmistanut niitä vuodesta 1989. Silkkinen oli ominaisuuksiltaan ykkönen, kevyt ja kosteutta siirtävä, mutta myös kallein. Siihen ei minulla ollut varaa.
Sain hankittua itselleni ja vaimolleni silkistä ja egyptinpuuvillasta tehdyt Cocoon Travel Sheetit. Eli tarkoituksella lakanapussimme olivat kulmikkaita, eikä muumiomallisia, mitä makuupusseihin suositeltiin. Sitä valintaa en katunut. Leveä malli antaa jaloille liikkumatilaa, kun lakanapussia käyttää sellaisenaan, ilman varsinaista makuupussia.
Materiaalina silkin ja egyptinpuuvillan sekoitus on ehdottoman hyvä. Olen myöhemmin käyttänyt silkkilakanaa, mutta se on liukas ja jotenkin kylmän oloinen iholla. Sekoitekankaassa puuvillan lämmin ja pehmeä ihokosketus oli tallella, mutta silkki toi keveyden ja erinomaisen kosteudensiirron. Kehosta haihtuva kosteus siirtyi nopeasti kankaan läpi ja haihtui ulkoilmaan tai haihtui hyvän makuupussin läpi ulkoilmaan. Englanninreissulla lakanapussi oli hyvä lämmönsäätelijä. Käytin sitä aina teltassa, mutta makuupussia availin ja suljin tarpeen mukaan tai käytin vain peittona.
Cocoon Travel Sheet pakkautui kangaspussiin, eikä se ollut suuri kuljetettavaksi mukana. Sama matkalakana palveli minua vuosia vuosia. Englannissa tuli käytyä joka syksy, lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Useimmiten yövyttiin teltassa. Valkoinen Cocoon-nyssäkkä oli mukana, pakattuna makuupussin suojapussin sisälle.
Samaista matkalakanaa käytin kesäisin mökeillä. Se oli aina mukana, enkä tarvinnut erikseen lakanoita. Matkalakanan kanssa on nukuttu myös retkeilymajassa, veneessä, hirsikodassa ja monessa muussa paikassa, sekä tietenki kymmeniä öitä teltassa. Toki olen käyttänyt muitakin malleja ja materiaaleja, mutta Cocoonin valkoisen pakkaan mieluiten mukaan – edelleenkin.
Nyt olin tosiaan Ruotsissa ja yövyin näppärässä mökissä. Parin pesällisen jälkeen huone oli riittävän lämmin pelkällä lakanapussilla nukkumiseen. Vastaa aamuyöllä otin untuvapussin lämmikkeekseni. Eihän se repeämä oikeastaan nukkumista tai lakanapussin käyttöä haittaa, mutta tarkempi tarkastelu osoitti kankaassa jo haurastumisen merkkejä ja muutkin saumat näyttivät vähän pettämisen merkkejä. On 20 vuotta tuollaiselle tietenkin pitkä ikä muutenkin, mutta kun mietin sen runsasta käyttöä, niin en voinut kuin ihmetellä, että se oli kestänyt niinkin hyvin.
Pieneen pussiin pakkautuva Cocoon kulkee kätevästi mukana – aina.
Pieni puumökki metsän reunassa oli idyllinen ja äärettömän rauhallinen yösija.
Mökki ei ollut suuren suuri, mutta tarjosi hyvät unet kauniin metsän ympäröimänä.
Taitaa olla uuden matkalakanan hankinta edessä. On minulla muutamakin erilainen matkalakana varastossa, Cocoonejakin taitaa olla pari, mutta silkki-egyptinpuuvillaista ei ole. Katsoin netistä, että vielähän sellaisia valmistetaan ja tarkat tiedotkin löytyivät:
Cocoon Travel,Sheet, Silk-Cotton
size: 220 x 90 cm, weight: 220 g, packing size: 14,5 x 7,5 cm
Täytyypä laittaa hankintaan. Mallia, merkkiä ja materiaaleja en vaihda.
